Sivuston käyttötapa: Mobiili

Minä valitsin kansanopiston!

Julkaistu 3.1.2018 Koulutusliitteessä

Viisi tarinaa kansanopisto-opiskelusta

TEKSTI: Vilma-Riina Koppanen

Minä valitsin kansanopiston!

Kansanopisto-opiskelu ei ole se ilmiselvä ykkösvaihtoehto tulevaisuuden opiskelusuunnitelmia punoessa. Kansanopistoa ei ehkä nähdä sopivana opiskelupaikkana tai siitä ei tiedetä tarpeeksi. Mielikuvan ei kuitenkaan tarvitse vastata todellisuutta. Kansanopistovuosi voi valmistaa sinua haluamiisi opintoihin tai auttaa selvittämään, millä alalla haluaisit jatkossa opiskella. Se voi antaa alkusysäyksen menestystarinalle, vahvistaa jo olemassa olevia haaveita tai avata silmät uusille vaihtoehdoille. Kysyimme viideltä opiskelijalta, millaista kansanopistossa opiskelu oikeasti on ja millaista hyötyä he ovat opiskeluistaan saaneet. Totuus tulee opiskelijoiden suusta.

Heidi, 27

“OPISKELIN kaksikielisessä Västra Nylands Folkhögskola -kansanopistossa Karjaalla. Suoritin vuoden mittaisen oikeustieteen ohjelman. Ajattelin lukiossa, että haluaisin oikikseen, mutta olin asiasta ja muustakin lukion jälkeisestä elämästä hieman epävarma. Lukiossa oli kaksi oppilasta kertomassa Västra Nylands Folkhögskolasta ja ajattelin, että tämä voisi olla hyvä paikka nähdä, mitä oikeustieteellinen on ja samalla rauhassa valmistautua pääsykokeisiin.

Opiskeluvuosi jakaantui kahteen osaan niin, että ensimmäiset puoli vuotta opiskelimme mm. tiedonhakua, kävimme läpi oikeusalojen perusteita ja opettelimme peruskäsitteitä. Toinen puoli koostui lähes pelkästään pääsykoekirjojen opiskelusta. Normaaliin koulupäivään kuului oikeustieteellisten aineiden lisäksi kieliopintoja.

Parasta opiskelussa oli se, että vuosi avasi oven oikikseen, eikä pääsykoeprojekti tuntunut mahdottomalta, kun siihen sai rauhassa valmistautua ryhmässä. Vuoden aikana sain paljon uusia ystäviä, joista tuli minulle todella läheisiä. Opinnot vastasivat hyvin odotuksiani, ja uudet ystävät ja asuntolaelämä jopa ylittivät ne. Kansanopistovuoden jälkeen pääsin oikikseen ja valmistuin Turun yliopiston oikeustieteellisestä tiedekunnasta. Nykyään olen töissä Turun hovioikeudessa.“

VILLE

"OPISKELEN pelituotantoa Laajasalon opistossa, jonne päädyin kaverin suosituksen kautta. Pelituotanto on kiinnostanut minua ihan lapsesta asti. Lukion jäljeen päädyin kuitenkin opiskelemaan tradenomin paperit ja tein alan töitä muutaman vuoden. Nyt vähän vanhemmalla iällä ajattelin vaihtaa alaa, kun totesin, että pelien tekeminen kiinnostaa itseäni eniten. Olen myös aiemmin suorittanut ohjelmoinnin opintoja avoimessa yliopistossa, ja ajattelin, että kansanopistossa voin kehittää ohjelmointitaitojani edelleen.

Tyypillistä koulupäivää ei oikeastaan pysty kuvaamaan, sillä opiskelu on ollut hyvin vaihtelevaa. Alkuvuodesta se oli suurelta osin luokkaopetusta ja ohjelmointitehtävien tekoa. Vuoden toinen puolisko on ollut täynnä eri pituisia peliprojekteja, joissa luokan sisäisten ryhmien kesken koetetaan valmistaa itse toimiva peliprototyyppi. Nämä päivät koostuvat lähinnä omatoimisesta työskentelystä sekä ryhmäläisten kanssa pähkäilystä.

Parasta opiskelussa on etenkin peliprojekteissa esiin tuleva käytännönläheisyys. Opiskelun jälkeinen elämä on vielä hivenen auki, mutta töiden etsimisen lisäksi ajattelin ainakin hakea yliopistoon pelituotannon maisterikoulutukseen."

Iida, 26

"LUKION jälkeen haaveilin psykologian opiskelusta. Pettymys oli suuri, kun yliopiston ovet eivät avautuneetkaan. Sittemmin löysin sattumalta ilmoituksen kansanopistosta, jossa olisi mahdollista suorittaa avoimen yliopiston opintokokonaisuuksia. Päätin kokeilla onneani ja lähettää hakupaperit psykologian ja kasvatustieteen linjalle HEO Kansanopistoon. Jo parin päivän päästä sain iloisen yllätyksen kun kuulin, että minut oli hyväksytty opiskelijaksi.

Kansanopistovuoteni aikana pääsin tutustumaan yliopisto-opiskeluun ja suorittamaan ihan oikeita yliopistokursseja. Samalla pääsin kokemaan myös opiskelijaelämän hauskuuden, kun opiskelijaporukka järjesti erilaisia tapahtumia.

Kansanopistossa keskityimme pääsykokeisiin valmistautumiseen ja saimme jatko-opinto-ohjausta. Valintakokeisiin valmistautuminen oli paljon mukavampaa ja motivoivampaa, kun se tapahtui tutussa ryhmässä. Tsemppasimme toisiamme ja jaoimme pääsykoejännityksen herättämiä ajatuksia.

Kasvatustieteen perusopintojen kautta kiinnostukseni alaa kohtaan oli vahvistunut, joten lisäsin hakulomakkeelle varavaihtoehdoksi kasvatustieteellisiä koulutuksia. Soveltuvuuskokeisiin valmistautuminen ja ohjauksen alaan tutustuminen kasvattivat entisestään innostustani alaa kohtaan. Elokuussa postiluukusta kolahti kirje – minut oli valittu ohjauksen alan opiskelijaksi Itä-Suomen yliopistoon!”

Kalle, 25

"OPISKELIN teatteria Lahden kansanopiston Teatteri I -linjalla. Olin opiskellut jo aiemmin AMK:ssa musiikkiteatterilinjalla ja olin käynyt katsomassa Lahden kansanopiston esityksiä. Pidin paljon siitä tavasta, jolla teatteria tehtiin ja olin kuullut entisiltä opiskelijoilta paljon hyvää. Aluksi epäilin, että voinko edes hakea, koska itselläni oli jo takana korkeakouluopinnot. Laitoin kuitenkin viestiä linjan vastuuopettajalle ennen hakemuksen lähettämistä. Hän ei nähnyt mitään estettä, miksen voisi hakea. Siispä hain, pääsin sisään ja opin paljon uutta!

Opiskeluihin kuului liikuntaa, laulua ja tietysti näyttelijäntyötä eri näkökulmista. Harjoittelimme erilaisia produktioita sekä tutkimme näyttelijäntyön kirjallisuutta ja historiaa. Parasta oli ehdottomasti opettajat ja muut oppilaat, joilta oppi paljon. Teimme yhdessä monia erilaisia tehtäviä ja esityksiä, keskustelimme niistä ja harjoittelimme joskus yömyöhään asti. Niistä kaikista hetkistä opimme paljon. Voisi siis sanoa, että oppiminen oli parasta. Ja se, että sai keskittyä oppimiseen täysin, koska oli vuodeksi sitoutunut vain kansanopistoon.

En osannut  odottaa, että saisin kansanopistovuodesta niin paljon irti. Toki oli myös vaikeuksia, mutta niitä tulee aina, kun tehdään tiivisti töitä yhdessä. Asuntola-asumisessa oli omat ongelmansa, ja minua väsytti usein. Silti, kun mietin kaikkea mitä olen oppinut, voin sanoa, että sain mitä hain ja enemmän. Erityisesti pidin siitä, että koulutus ei ollut vain valmistava preppauskurssi näyttelijäntyön tutkintoon, vaan erillinen koulutus, jonka pääpaino oli antaa eväitä taiteilijana olemiseen ja ihmisenä elämiseen maapallolla muiden kanssa. Opintojen jälkeen olen työskennellyt Turun kaupunginteatterin Viimeinen laiva -musikaalissa näyttelijänä. Tällä hetkellä saan käyttää niitä taitoja, joita opin kansanopistovuoden aikana, ja se tuntuu todella hyvältä."

Elisa, 19

"OPISKELEN parhaillaan Eurajoen kristillisessä opistossa fysioterapian ja hieronnan linjalla. Hain lukiosta valmistuttuani opiskelemaan fysioterapiaa, mutten tullut hyväksytyksi. Kuulin tutulta, että Eurajoella voisi opiskella fysioterapiaa. Etsin netistä lisätietoja, ja kansanopisto alkoi tuntua sopivalta vaihtoehdolta viettää välivuosi.

Tyypillinen koulupäiväni alkaa aamupalalla opistolla. Tunneilla käymme läpi esimerkiksi ihmisen anatomiaa, fysioterapian ja hieronnan perusteita, liikunnan teoriaa sekä elämäntapoja ja asiakaspalvelua. Meillä on ainakin kerran viikossa liikuntaa, ja ainakin yksi päivä käytetään hierontaan. Koulupäivän aikana käymme lounaalla ja pidämme kahvitauon. Yleensä koulupäivä päättyy kello kahden aikaan.

Parasta opiskelussa on ehdottomasti luokkakaverit. Meille on muodostunut todella tiivis porukka. Mukavaa on myös se, että harjoittelemme paljon erilaisia ohjaustilanteita. Pidän opintojen liikunnallisuudesta ja monipuolisuudesta – paljon teoriaa, mutta myös käytäntöä.

Minulla ei ollut juurikaan odotuksia kansanopistossa opiskelusta, sillä en ollut kuullut asiasta paljoa. Asuntolassa asuminen on ollut tosi hauskaa, koska kaverit ovat aina lähellä. Opiskelu on paljon rennompaa kuin lukiossa, ja saamme itse vaikuttaa melko paljon opintoihimme. Aluksi kristillinen opisto mietitytti, mutta nopeasti selvisi, ettei kristillisyys näy opiskelussa mitenkään. Kun keväällä valmistun koulututetuksi hierojaksi, aion hakea uudestaan ammattikorkeakouluun opiskelemaan fysioterapiaa – toivottavasti paremmalla menestyksellä! Tulen varmasti myös jatkamaan hieromista kotona."

Tutustu Koulutusliitteeseen!

Nämäkin voisivat kiinnostaa sinua:

Lapin matkailu kasvaa ja työllistää

Julkaistu 15.2.2018

Lappi on yhtä kuin 100 366 neliökilometriä, 180 000 asukasta (ja yhtä paljon poroja), 200 talvipäivää, kahdeksan vuodenaikaa, yksi joulupukki ja aluetta elättävä elinkeino, matkailu. Matkailu työllistää erityisesti nuoria.

Lue lisää

Koulutusvalinnat – nuoren oma päätös?

Julkaistu 6.3.2018

Studentum.fi-koulutussivuston tekemän tutkimuksen mukaan vanhemmat haluavat  lastensa tekevän koulutuspäätöksensä itse, oman kiinnostuksensa mukaisesti.

Lue lisää

Digitaalinen ylioppilaskoe – mitä sinun tulee tietää?

Julkaistu 8.3.2018

Ylioppilastutkinnon digitalisoituminen alkoi syksyllä 2016, ja aikataulun mukaan viimeisimmätkin kokeet suoritetaan digitaalisina keväällä 2019.

Lue lisää

Kommentteja: